Moi vaan! Nyt on jälleen aika tuoda teidän korville jotain uutta mielenkiintoista musiikkia. Pahoittelen heti alkuun myös sitä, että en viime viikolla julkaissut mitään. Syy oli yksinkertaisesti hektinen ja kiireinen viikko, joten ehtinyt paneutua tähän juurikaan. Pyrin tällä viikolla julkaisemaan kaksi arviota, joista ensimmäisen julkaisen nyt ja toisen loppuviikosta. Haluan tähän vielä lisätä, että jos teillä on itsellänne artisteja/yhtyeitä gospel musiikin kentällä, jotka eivät saa tarpeeksi tunnustusta tai näkyvyyttä niin vinkatkaa niistä minulle. Otan ilomielin vastaan uutta musiikkia kuunteluun sekä arvioitavaksi.
Viime päivinä oli tosiaan kuuntelussa räp-yhtye Beatifull Eulogy suoraan Yhdysvalloista Oregonin osavaltiosta Portlandin kaupungista. Bändiin kuuluu kolme jäsentä, jotka vuorotellen räppäävät biiseissä ja vaikuttavat vahvasti yhtyeen musiikilliseen sisältöön. Musiikillisesti tämä onkin hyvin saman tyylistä räppiä, kuin aikaisemmin arviossa ollut Propaganda. Levy nimeltään Instruments Of Mercy julkaistiin vuonna 2013. Levy alkaa hienolla Cello From Portland -nimisellä introlla ja hyppää siitä levyn varsinaiseen ensimmäiseen kappaleeseen, joka kantaa nimeä Vital Lens. Tämä ensimmäinen kappale on unenomainen ja samalla hiukan tunnelmaa nostattava biisi. Vital Lens kertoo jo tosi paljon koko levyn musiikillisista antimista, koska koko levyllä tuntuu olevan hyvin tunnelmallinen ja fiilistelevä ilmapiiri. Instruments Of Mercy -levy ei missään vaiheessa räjähdä käyntiin vaan kuljettaa kuuntelijaa tasaista 50 km/h nopeutta eteenpäin auringon laskiessa horisontissa.
Vaikka musiikki onkin suurimmaksi osaksi rauhallista niin se on hyvin taidokkaasti tehty ja tarkkaan mietitty, mikä pitää mielenkiinnon yllä. Sanoma levyllä on hyvin vahvaa ja suoraa, mikä taas paikoitellen tuo tunnelmalliseen musiikkiin voimaa sekä tulkintaa. Ainoa ongelma levyn kokonaisuudessa on biisien määrä, joita on siis liikaa. Omasta mielestäni levystä olisi voinut julkaista neljä biisiä lyhyemmän version ja tehdä erikseen toisen painoksen, jossa olisi ollut loput neljä raitaa bonusbiiseinä. Levyn pituudesta huolimatta tässä oli sitä jotain, mitä kaipaankin aina musiikkia kuunnellessani eli persoonallista ja vahvaa tulkintaa omalaatuisella musiikillisella tyylillä. Jos pidit aikaisemmin arvostelussa olleesta Propagandasta, niin pidät kyllä tästäkin. Tämä sopii myös taustamusiikiksi monenlaisiin tilanteisiin.
Arvosana 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti