Teknistä sinfonista black metallia Norjan pääkaupungista

Moikka taas vaan kaikille! Tänään minulla on arviossa se levy, mikä piti olla samaan aikaan arvioitavana Propagandan tuotoksen kanssa eli kyseessä on Grave Declarationin-When Dying Souls Scream Praise. Erikoisinta tässä arvostelussa on nyt se, että kyseessä ei ole aivan tuore julkaisu vaan tämä levy tuli ulos vuonna 2013. Bändi on tällä hetkellä tekemässä uutta materiaalia ja ajattelin sen kunniaksi ottaa kolmen vuoden takaisen levyn arvioon. Toinen erikoinen juttu on se, että bändihän tekee sanomaltaan kristillistä black metallia ja tämä saattaa jo tässä vaiheessa särähtää korvaan joillekin. Grave Declaration on tosiaan Norjalainen Oslosta kotoisin oleva sinfonista black metallia soittava yhtye. Bändi on perustettu vuonna 2007 ja on tähän mennessä julkaissut kaksi levyä. En ole itse kummemmin ollut mikään black metallin suurkuluttaja, mutta täytyy kyllä heti alkuun sanoa tämän levyn iskevän todella lujaa alusta loppuun.

Levyn avausraita Change of Heart alkaa hyvin eeppisellä ja hitaalla sekä raskaalla sinfonisella aloituksella, josta paikoitellen tulee mieleen Ghost yhtyeen veisut. Seuraava kappale Come Let Us Speak alkaa hyvin tyypillisellä black metal tuplabasari poljennalla, minkä päällä sahaavat kitarat ja taustalla tunnelmoivat kiipparit heleää ja eeppistä äänimaailmaa. Levyn kolmas Fall Down on hieman erityylinen ralli ainakin introriffin puolesta ja jo heti ensimmäisten sekunttien perusteella. Biisin intro on hyvin erikoinen ja epätavallinen black metal tyylille, sillä alusta tulee mieleen industrial tyylinen musiikki. Kuitenkin biisin lähtiessä kunnolla käyntiin musiikki vaihtuu melodeath riffittelyksi ja vaihtuu takaisin tuttuun ja turvalliseen blackikseen intron vaihtuessa säkeistöksi. Muita musiikillisia huomioita on levyn rytmi maailma, mikä vaihtelee joka kappaleessa sopivassa suhteessa. Kappaleisiin ei ehdi kyllästyä ihan heti rytmi maailman vaihtelevuuden ja muutenkin musiikin progressiivisuuden takia. Levyn vokalisointi taas edustaa pää asiassa tätä örinä puolta, mutta muutamissa kappaleissa voi kuulla kyllä ihan puhdastakin laulua. Puhdas laulu ei sikäli pilaa musiikillista kokemusta vaan tuo jotain uutta ilmettä kokonaisuuteen. Levy pitää sisällään myös pari instrumentaali veisua, joista toinen lähentelee elokuva/peli musiikin maailmaa. Instrumental niminen kappale on mielenkiintoinen lisäys kokonaisuuteen ja tuo taas jotain uutta tulkintaa tähän pakettiin.

Kuten aikaisemmassakin arvostelussa totesin, niin tämä levy kyllä eittämättä pääsee omalle henk.koht gospel musiikin top-10 listalle. Kyseessä ei ole mikään suoritus black metal eepos, vaan omalaatuinen ja eeppinen matka ensisäveliltä viimeiseen iskuun asti. Jos black metal on sun juttusi niin tämä levy on ihan varmasti ainakin kuunneltava teos. Omat lemppari biisit  olivat Change of Heart, Fall Down, Ä'refrykt, Legacy, Silence.

Arvosana 5/5