Hyvää viikonlopun alkua kaikille lukijoille! Lupasin täksi päiväksi arvostelun kahdesta hyvin erilaisesta levystä. Propagandan-Crimson Cord ja Grave Declarationin When Dying Souls Scream Praise. Joudun tuottamaan pienen pettymyksen aikataulun suhteen. Ehdin ottamaan arvosteluun vain toisen näistä ja toinen tulee ulos lähipäivinä. Päätin vaihtelun vuoksi ottaa ensimmäisenä Propagandan tuotoksen, sillä räp levyä minulla ei ole vielä ollut arvioitavana.
Propaganda on siis amerikkalainen rap ja spoken word artisti, joka on julkaissut tähän mennessä neljä levyä omakustanteisesti. Uusin tuotos on nimeltään Crimson Cord (2014) joka tyylillisesti on hyvin perinteistä hiphoppia, mihin on sekoittunut luovalla tavalla Propagandan omalaatuista räppiä. Perinteisyydestä huolimatta joidenkin biittien musiikillinen puoli tuo vahvasti esiin blues, soul, groove ja rock maisia elementtejä mukaan. Pää asiassa tätä levyä ei pidä ainoastaan kuunnella musiikillisena teoksena vaan enemmänkin tunteenomaisena runollisena puheena joka on jaettu 13 osaan. Musiikki toimii tehovälineenä biisien viestin välityksessä ja koko levy suorastaan pakottaa sinut kuuntelemaan mitä herra Propagandalla on sanottavana.
Levy alkaa You Mock Me kappaleella, joka on paikoitellen karmiva ja vangitseva aloitus. Levyn nimikko biisi Crimson Cord tulee järjestyksessä seuraavana ja tunnelma vaihtuu karmivasta rennoksi soul/groove fiilistelyksi, missä räppääminen on jo hiukan perinteikkään kuuloista. Daywalkers biisissä mennään samalla meiningillä ja mukaan räppäämään pääsee suomessakin vieraillut Lecrae. Neljännen biisin Make basari poljennan ja kitara riffittelyn alkaessa kuulostaa ihan siltä, kuin artisti vaihtuisi kesken kaiken. Näin ei kuitenkaan pääse käymään, vaan Propaganda pysyy edelleen soittimessa. Viidennessä rallissa Bored of Education meno rauhoittuu taas, mutta Propaganda jatkaa vallankumouksellisella spoken word räppäyksellä.
Yksikään levyn biisi ei kuulosta samanlaiselta, kuin aikaisempi vaan jokainen on selkeästi yksilö tässä kokonaisuudessa. Jos spoken word tyylinen musiikki on lähellä sydäntäsi tämä levy on varmasti kyseisen genren yksi parhaimpia 2010-luvun teoksia. Kuunnelkaa ihmeessä alusta loppuun ja antakaa tälle aikaa, sillä voi olla tämän aukeavan vasta toisella kuuntelu kerralla. Omasta mielestäni tämä ei ole ainoastaan spoken word genren, mutta gospelmusiikin parhaimpia levyjä top 10 listalla.
Arvosana 5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti